Perhonen blogi

Tekstit ovat ACA jäsenten omia kokemuksia 12 askeleen ja 12 perinteen hengessä. Tervetuloa mukaan.

2024 | 16.5. | 20.4. | 29.3. |
2023 | 21.5. |
2022 | 10.10. | 14.8. | 6.7. | 16.5. |


16.5.2024

Teksti lähetetty elokuussa 2022, pahoittelemme viivettä julkaisussa!

Olen pieni. Melkein huomaamaton.

Kuitenkin minut huomataan kun en haluaisi.

Pienennyn ja se tuntuu pahalle, hyvin pahalle.

Toivon pienentyväni olemattomiin, haihtua pois kokonaan.

Maasta se pienikin ponnistaa.

Ai?

Kuun kelmeä valo koettaa lohduttaa.

Kyllä se vähän.

Ei ehkä oikealla tavalla mutta nyt onkin kyse selviytymisestä.

Toisinaan on.

Vaikka olisikin jo toipunut jonkin verran.

Saa olla pienikin.

Saa olla suruissaan, saa vähän pelätä.

Ilman pimeää ei ole valoa.

Ilman tuskaa ei ole iloa.

– timo


20.4.2024

Mistä tuntee murkun?

Mistä tuntee murkun?

Hän samassa lauseessa rakastaa ja vihaa.
Hän piilottaa leikin tehden
meikeille tilaa.
Jos ei kämppä oo tyhjänä
se illan pilaa.

Sellainen on murkku meillä.
Pyörähti hetken,
nytkö jo teillä?

Kesää miettii, rahaa säästää.
Uskaltaisiko irrottaa ja
elämään päästää?

Kuhina ja supina,
tuoksut ja törpöt.
Eteisen kaaos,
housut liian väljät ja lörpöt.

”Ei sovi stailiin,
liian halpa outfit.”
”Mitä sä rageet?”,
huusit ja lähdit.

Tässä nyt istun.
Ja mietin mikä meni vikaan?
Auttaako stressiin tähän
edes unikaan?

Vois yksin istua hetken
ja antaa vaan olla.
Mutta kello alkaa olla jo
00.00.

Miten päästää irti
ja antaa siimaa?
Samalla luottaa ja
rajoja viilaa?

Yhdessä kasvetaan ja kaikenlaista tulee vastaan.
Ei vanhemmat lopulta
kasvata lastaan.

Tässä nyt istun ja mietin
menikö joku vikaan?
Kun peilistä se hirviömonsteri
vie teiniaikaan.

Silloin olis rajoja tarvittu
ja kovat keinot pitänyt ottaa.
Sylistä paikka turvallinen
antaa ja osoittaa.

Onneksi voin…
– Enna ACA, 2024


29.3.2024

RUKOUS

Korkeampi voima,
Anna minulle voimaa kestää kipua,
joka soi menneen kaikuja
Auta minua hyväksymään kärsimykseni,
joka ei ole turhaa;
Sen kautta kuljen lähemmäksi todellista itseäni.

Maailma pitäköön minusta huolta
Tiedän, että sinä pidät minusta huolta.
Ryhmäni tuella voin poistaa läheltäni ihmiset,
jotka ovat minulle haitallisia.

Auta hiljentämään myös äänet, jotka solvaavat minua sisältäpäin.
Auta minua luopumaan siitä, mikä ei enää palvele.

Kiitos kaikesta mitä olen saanut;
kauneudesta, valosta, puista, ystävistä, ryhmästä,
kehostani ja tästäkin päivästä.

– Sofia, ACA


21.5.2023

Lomailumahdollisuus

Tervehdys Saarenmaalta. Nimeni on Ilkka ja asun Saarenmaalla Virossa vanhassa hirsitalossa. Aloin ymään AAL palavereissa 1997.
Hyvä AAL sen. Olet tervetullut tulevana kesänä yksin tai porukalla luokseni vierailemaan ja tutustumaan kauniiseen saareen ja sen keskiaikaiseen Kuressaaren kaupunkiin.
Matka tänne on edullinen ja hintataso halvempi kuin Suomessa.
Yösijasta en ota maksua. Jos tunnet seikkailumieltä niin nouse laivaan.
Olen ällä koko kesän lukuunottamatta Alpert ryn kesäleiriä heinäkuun alussa.

Ystävällisin terveisin
Ilkka M, ilemusto@hotmail.com
Saarenmaa


10.10.2022


Lasihelmipeli

Kyynel osuu lasihelmeen ja painollaan pirstaloi sen
pisaroiksi; purskahdan nauruun, mikä kosminen oivallus!
nyt vapaus, silloin lasinen lapsuus
mosaiikki, jonka alttarilla elämä
sirpaleisilla kyynelillä astumista
täynnä askeleita, jotka eivät jätä jälkiä vedenpintaan
huoneessa rukous, jonka suunta on vain sisäinen
kerään sirpaleeni yhteen ja kasvan itseäni suuremmaksi pilveksi
ja täytän sillä koko tämän taivaan joka olen.


14.8.2022

Muotovalio

Ei kirjoittamisessa ole oikeata muotoa

kuten ei ole ihmiselläkään

on vain yksilöllisiä yksilöitä

on vain puita metsässä ja

pisaroita meressä

kaikkien ihmisten polku on erilainen

niin on myös lauseiden

sanojen ollessa askeleita joilla taivallamme

päämäärään päädytään

loputtomia eri reittejä pitkin

ja juuri se tekee niistä täydellisiä

ei syytä yrittää hypätä toisen nahkoihin

se on turha toivo, et mahtuisi vaikka yrittäisit

askelten kautta saavut johtopäätökseen

kaikki totuus on jo minussa

hengitän syvään, kerron teille vihdoin

näin minä koen tämän meidän maailman

Jomppa


Kiitos ACA kesäpäivien järjestäjille ja osallistujille aluepalvelutoimikunnan puolesta.
Kuva Kati ACA

6.7.2022

Lähtisitkö Kaitaniemen ACA-kesäpäiville? Sinuna lähtisin.

Kaitaniemen kesäpäivät lähestyvät taas kovaa vauhtia. Kesäpäiviä vietetään tänä vuonna 18.-24.7.2022. Nyt on oivallinen hetki päättää lähtisitkö sinä yöpymään kesäpäiville. Päiväkävijäksi ehtii mukaan leirin aikanakin, koska ilmoittautumista ei tarvita. Sinuna lähtisin yöpymään, koska niin pääsee paremmin leiritunnelmaan sisään. Lue toki tämä juttu loppuun ennen kuin päätät. Minä olen ehdottoman jäävi vastaamaan puolestasi, koska olen mukana järkkäriporukassa nyt neljättä vuotta. Mutta ehkä siksi voinkin kertoa Kaitaniemestä ja kesäpäivistä aika kattavasti. 

Leirikeskus paikkana

Kaitaniemen leirikeskus on Hyvinkään helluntaiseurakunnan paikka ja se sijaitsee 17 kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta. Olemme paikassa vuokralaisina, joten seurakunta ei ole mitenkään leiriin osallinen. Yhteistyö on sujunut mutkattomasti kaikki nämä vuodet.

Kaitaniemi on Sykärinjärven kainalossa sijaitseva ihanan vehreä ja luonnonkaunis paikka, jossa riittää lääniä. Luonto on todellakin läsnä, vaikka paikka onkin niin lähellä Hyvinkäätä. Voi sanoa, että saamme olla niin kuin herran kukkarossa, ihanassa rauhassa ja hiljaisuudessa, omalla porukallamme.

Leirikeskuksella on leirikeittiö, pieni kota, iso rantamökki (vanha päärakennus), viisi pientä mökkiä, päärakennus modernilla keittiöllä ja saunalla sekä siistit kompostoivat ulkovessat. Lisäksi teltoille ja asuntovaunuille ja -autoille on runsaasti tilaa sekä sähköpistokepaikkoja. Alueella on myös lentopallokenttä, iso trampoliini, muutama grillipaikka ja ulkopöytä. Rannassa on pari soutuvenettä. Kaitaniemen nokassa on lisäksi palaveripaikka taivasalla huikean järvimaiseman ympäröimänä.

Millaisia kokemuksia kesäpäivillä voi saada

Kesäpäivien keskiössä ovat tietenkin toipumispalaverit kahdesti tai jopa kolmesti päivässä. Peruspalaverien, joita on aamupäivällä ja illalla, lisäksi on ollut erikseen naisten ja miesten palavereja sekä teemapalavereja esimerkiksi työelämään liittyen. Mieleenpainuvimpia palavereja itselleni ovat olleet alkuvuosien pikkupalaverit kodassa ja ulkoilmapalaverit upeassa Kaitaniemennokassa. Samastuminen palavereissa on toipumisen ydintä. Huomaat, että et olekaan kokemuksinesi yksin. 

Palaverien lisäksi kesäpäivillä on ollut vaihtelevaa oheisohjelmaa. Ihanina kokemuksina itselleni muistuu mieleen vuosien varrelta tanssiharjoitukset, ulkoilmadisko, yhteislauluilta, karaoke, improvisaatio, lautapelihetket, maalaaminen ja meditaatiot kodassa. Yksi lupauksista, opimme leikkimään ja pitämään hauskaa, voi hyvinkin toteutua kesäpäivillä. Iso sauna lämpiää joka ilta, pientä saunaa saa lämmittää fiiliksen mukaan päiväsaikaan uikkarisaunaksi. Kaikki ohjelma sisältyy leirimaksuun. 

Yhdessäolo ja tekeminen on omasta mielestäni ollut aina kesäpäivien ja muiden aca-leirien parasta antia. Kesäpäivillä on mahdollisuus nähdä vanhoja tuttuja matkakumppaneita ympäri Suomen sekä tutustua ihaniin uusiin tyyppeihin. Toisten näkeminen ja yhdessäolo tuntuu koronaeristysten jälkeen vielä entistäkin arvokkaammalta. Voit saada hienojen leirikokemusten lisäksi uuden matkakumppanin tai kipinän ryhtyä palvelemaan leirin järkkärinä tai uskallusta alkaa käydä liveryhmässä, jos et ole aiemmin sellaisessa käynyt. Leiri on päihteetön ja ilmapiiri on turvallinen. 

Omat ruoat, yhteiset ateriahetket

Vaikka jokainen huolehtii omasta ja perheensä muonituksesta, on ollut ainutlaatuista syödä yhdessä aamupalaa tai muita aterioita saman pöydän ääressä. Myös grillaaminen samoilla tulilla iltaa istuen, on jäänyt lämpimänä muistona mieleen. Tämän kesän grilli-iltoja odotellessa! Pieniä yhteisiä herkkuhetkiä ollaan myös järjestetty keittiö- tai grillipaikkakohtaisesti, joskus jäätelöä nauttien taikka lettuja paistaen. Kauppaan on kohtuullisen pitkä matka, joten kannattaa rahdata mahdollisimman painavat ruokakassit mukanaan.

Apua annetaan ja hiljentyäkin saa

Sanoman saattamisen lisäksi toisten palvelu kuuluu aca-toipumiseen, joten apua on varmasti tarjolla sekä pienempiin että isompiin asioihin leirin aikana. Apua kannattaa pyytää aina kun tarvitsee, yksin ei tarvitse jäädä. Esimerkiksi leirille kyyditysapua on joka vuosi ollut tarjolla ainakin Hyvinkään asemalta. Ruokakauppa-apu on toiminut myös hienosti autottomille. Mausteita sekä uimaleluja ynnä muuta pientä on lainattu puolin ja toisin. 

Vaikka ohjelmaa ja seuraa on paljon, on leirillä mahdollisuus myös vetäytyä ja hiljentyä omiin ajatuksiinsa ja vaikka mennä rauhalliselle kävelylle tai metsään meditoimaan. Souturetkikin onnistuu, koska leirikeskuksessa taisi olla parikin soutuvenettä. 

Lapset nauttivat

Bonuksena omien leirikokemusteni lisäksi on ollut oman teinin mukanaolo joka vuosi. Hän on saanut nähdä vanhoja kavereita ja tutustua uusiin. Eri ikäisiä lapsia leirillä on joka vuosi ollut kivasti, joten monenlaiset leikit ja pelit ovat onnistuneet porukalla. Ja kaikkea kivaa yhteistä tekemistä lapset ovat keksineetkin! Saunominen ja uiminen on ollut omalle teinille ja muillekin lapsille ja nuorille tosi mieluista puuhaa ja kesäpäivillä jos missä siihen on upea mahdollisuus. Ja miten ihanaa on sekin ollut, että teinini on saanut myös aikuisia kavereita uimareissuille ja lautapelihetkiin. Leiri on itselleni ja teinilleni ollut usein kesän kohokohta, koska meillä ei ole omaa kesäpaikkaa.

Kesäpäivien lyhyt historia

Kesäpäiviä on vietetty Kaitaniemessä tämä vuosi mukaan lukien neljä vuotta ja ne ovat olleet joka vuosi omanlaisensa. Ensimmäisenä vuonna oli paljon lapsiperheitä, toisena vuonna meitä olikin vain muutama järkkäri ja tuli äkkiryntäys kun koronan takia leirijärkkäilyt jäivät viime tinkaan. Viime vuonna vielä korona hieman varjosti leiriä, muttei leirillä onneksi havaittu yhtään tartuntaa. Viime vuonna taisi olla myös osallistujaennätys, mutta olihan meitä järkkäreitä mittava joukko ympäri Suomea. Tänä vuonna pikkuisempi joukko on ohjaksissa ja toivomus onkin, että osallistujat ideoivat ja toteuttavat ohjelmaa sekä ottavat palavereissa vetovuoroja. Tottakai kukin kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. Uskon, että tänäkin vuonna kesäpäivistä tulee ikimuistoiset. Mahanpohjassa jo vähän kuplii se, että millainen porukka saadaan kasaan. Siitä olen kuitenkin varma, että Kaitaniemen leirihenki syttyy maagisesti tänäkin vuonna. 

Aca-toipuja ja leirijärkkäri Hanne


16.5.2022

”Perhonen, munii munasen. Munasta kuoriutuu toukan poikanen. Toukka koteloituu. Kotelosta kuoriutuu – Perhonen…”

Nuoruuden harrastukseni loru soi päässäni tätä kirjoittaessani. Mielikuvissani 15 varhaisteiniä kikattaa ja nauraa -pyrkii tekemään keskittymisharjoituksen yhä nopeammin. Joku tippuu pelistä, toinen ylittää itsensä. 

Myös ACA:n tiedotuslehti Perhosen tarina on saanut jatkoa. Entinen tiedotuslehtinen on nyt blogin muodossa, meitä kaikkia varten. Haluaisitko sinä jakaa tarinasi tai kokemuksesi kirjoittamalla? Jakaa voimasi ja toivosi? Sana on vapaa, me matkakumppanisi tuemme sinua.

Kevätaurinko paistaa hieman samean tuulilasin läpi, pissapojan neste on vähissä sekä käsijarru jäänyt jumiin. ACA-matkani on vasta aluillaan. Alitajunnassa pauhaavat lorut ja 90-luvun karaokehitit menneisyydestä, radio rätisee ja saa ärsytyksen pintaan hyvin konkreettisesti.

Olen edennyt 4. askeleeseeni. Tuntuu, että olen jumissa tässä, ollut jo vähän liian pitkään. Oman itsen inventointi on todella kuormittavaa, raskasta.

Välillä pompsahtelee ihan ihmeellisiä asioita mielen sopukoista esiin. Esimerkiksi, millainen paita oli vaikka jollakulla läheisellä yllänsä jossain tietyssä muistossa ja tilanteessa. Oliko valot päällä ja mikä televisio-ohjelma pyöri taustalla. 

Ensimmäinen alaluokan ihastukseni esiintyy lähes joka yö melkein jokaisessa unessani. Hän on vieraillut mielessäni jo yli puolen vuoden ajan. 

Lapsuuden epävarmuudet ja ujous ovat nousseet jälleen pintaan. Riittämättömyyden tunne, yksinäisyyden pelko. 

Ihmeellinen kehoni, ihan kuin se olisi siirtynyt ajassa taakse päin. 

Mieleeni on tallentanut myös selviä aisti- ja tunnemuistoja. 

Kävin kosmetiikkaliikkeessä ystäväni kanssa kiertelemässä ja löysin itseni vanhoja tuttujen tuoksujen ääreltä;

penkkariristeily, kahdeksannen luokan kotibileet, äiti… tuo tuoksu oli minun ja äitini yhteinen, tuo lahja poikaystävältä, tämän ostin vuonna 2016 kesätyön päätteeksi. Ja Tämä – tämä se on hyvän mielen tuoksu! Suihkaus. 

Loru perhosesta sai minussa ensiksi aikaan vienon hymyn sekä tulvan iloisia muistoja pohdittavaksi. Nuori Suomi -teatterifestivaalit Seinäjoella vuonna 2006. Lordi voitti sinä viikonloppuna Euroviisut. 

Mutta, mitä enemmän pysähdyn ajatusteni äärelle ja tunnustelen kehoani, sitä paremmin huomaan kiihtymykseni ja tempoilevan mieleni sopukoista tulvivan myös kipua. 

Mitähän sisäinen teinini haluaa minulle kertoa?

Jään kuulolle.

Kiitos kun olette osa matkaani.

Elina ACA

Aikuiset lapset Suomi