Vallankäyttöä aal:ssa.

[Hellukkapentu]

Hei! Aal:laiset ovat aika herkkiä ihmisinä, ja siksi otollista maaperää erilaisille hyväksikäyttäjille! Muistakaa, että olette itse vastuussa itsestänne, ja kaikki ryhmäläiset ovat vain ihmisiä! Vaikka miten toivotamme "rakastavamme erityisesti", ei se aina toteudu. Pitäkää lapset itsestänne huolta ja olkaa valppaina. Monikin haluaisi toimia "oppaana", varsinkin, kun kerromme avoimesti itsestämme ja heikkouksistamme. Tällaisessa ryhmässä painostus on kauheinta.

[Talviomppu]

hyvä muistutus!

[Krisse]

Itsellenikin on ollut aikuisuuden opettelua se, että pitää itsestään huolta ja oppii tietämään (ja pitämään!) rajansa. Toipuminen on joskus vaikeaa ryhmässä, mutta yksin se on mahdotonta. Toinen oppimistehtävä voisi olla luottamuksen opetteleminen: kaikki eivät ole minua vastaan tai halua pahaa minulle. Maailma voi olla hyvä ja kaunis, ja AAL:n toveriseura merkittävä tuki ja apu toipumisessa.

Luin juuri uudesta toimikunnasta ja tulevista tapaamisista. Olen onnellinen että palvelutehtäviin löytyy ihmisiä, ja pöytäkirjassa on asiasta kerrottu hienosti: sekin on kasvun mahdollisuus. Kiitos kaikille rakkaille kohtalotovereille. Loppuun latteahko siteeraus, mutta en saa itseäni pideltyä..

"Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
..ja mielen vapaus ja mielen vapaus..."
-Eino Leino-

[Viima]

Edellisestä kirjoituksesta löysin itselleni sopivan ajatelumallin. Minä haluan uskoa hyvään ihmisessä. Joskus voi osua harhaan mutta pääsääntöisesti useimmista ihmisistä löytyy hyvyys ja pyhyys jossakin muodossa.

Voin myös tehdä valintaa. Jos huomaan että joku ihminen ei sovi maailmaani tai lähelleni, voin väistää k.o henkilöä ja tilannetta. Eikä minun tarvitse loukata ketään enkä itse tule loukatuksi. Tämän miellän ITSENI SUOJELUKSI. Oma positiivinen elämänasenne säilyy kun pyrin uskomaan hyvään ja ymmärtämään että jokainen joskus väsyy, myös itse.