Mikä tarkoitus?

Avoin kyselypalsta AAL:ään menemistä harkitseville ja uusille alkkareille. Alkkarit vastaavat.

Valvoja: webmaster

Mikä tarkoitus?

ViestiKirjoittaja anilliini » 15 Kesä 2008, 07:07

Kysyisin käydäänkö AAL-ryhmässä,et saadaan itselle tukea,lohdutusta ja mitä vartaen elämäni on muodostunut sellaiseksi,et mä ymmärtäisin sen?Onko sillä merkitystä samaistuuko sitä vai onko se pahaks,et samaistuuko sitä johonkuhun?

Me väännetään kättä täällä,mikä on yleensä näiden ryhmien tarkoitus.Minu mielipiteellä ei tunnu olevan suurta merkitystä.Olen kuin kameleontti,mikä muuttaa ja vaihtaa suuntaa sen mukaan mitä muut sanoo.En pysy omassa kannassani.

Olisi mukava kuulla tämä,miten tää oikeasti on.
-anilliini-
anilliini
 
Viestit: 254
Liittynyt: 21 Touko 2008, 19:38
Paikkakunta: keskipohjanmaa

ViestiKirjoittaja vesiheina » 16 Kesä 2008, 20:08

Hei Anilliini,
luulisin että oikeasti ryhmän tarkoitus on se, minkä haluat sen sinulle olevan. Joillekin ryhmä on Korkeampi Voima: käytännössä toimivaa tukea ja välittämistä. Joillekin kurssi, jossa opetella luottamusta ja rohkeutta. Joillekin paikka jossa kerrankin voi puhua ja tulla kuulluksi. Ja huomata ettei olekaan outo. Voi opetella vastuuta, tai vapautua ylivastuullisuudesta. Kaikki vastaukset ovat oikeita, kunhan ei tahallaan ja tarkoittaen satuta muita. Jokainen on vastuussa itsestään, ja yhdessä me luomme ryhmän ilmapiirin.
Ryhmä on myös paikka jossa voi jatkaa omaa kasvuaan ja tervehtymistä vaikka loputtomiin. Liian valmiiksi ei ole kukaan kerinnyt.
On tärkeää että sanot oman mielipiteesi, vaikka tuntuisikin ettei siitä niin välitetä. Kyllä se kuullaan. Jos sitä ei sano, kukaan ei voi sitä kuulla.
Onnea matkaan omien oikeiden vastauksiesi etsimiseen!
t. Liisa
vesiheina
 
Viestit: 464
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 17:49
Paikkakunta: Joensuu

ViestiKirjoittaja anilliini » 19 Kesä 2008, 17:42

No jos ajatellaan,et mä haluaisin alkaa käymään AAL-ryhmässä,missä on tätä paikkakuntaa lähin?
Sitäkin olen miettinyt,kerronko minä lapsuudesta miehelleni vai en,siitäkin olen kuullut juttuja ettei se kuulu sille.Vai onko se sellainen asia,jonka minä itse päätän?
En ole ollut mieheni kans lapsuuden ystäviä.
Pystyykö se jotenkin käyttää minua hyväkseen jos se tietää lapsuudestani.
Eikös siellä saa käydä avioparitkin vai onko se parempi,et sielä käydää eri aikaan?
Kait minulla on oikeus tälläistä kysyä,kun minä vaan en tiedä tätä asiaa.
Tuntuu ihan hölmöltä.
-anilliini-
anilliini
 
Viestit: 254
Liittynyt: 21 Touko 2008, 19:38
Paikkakunta: keskipohjanmaa

ViestiKirjoittaja vesiheina » 26 Kesä 2008, 14:01

Hei Anilliini,
oma maantiedon taitoni on niin ruosteessa, että häpeäkseni en tarkkaan tiedä missä Toholampi on. Oiskohan Jyväskylä siellä päin? AAL-sivuilta näet itse missä kaikkialla ryhmiä on, ja Toholammellekin voi perustaa oman. Tästäkin on ohjeita aal-sivuilla.
Sinä voit aina itse päättää, mitä kerrot kenellekin. Kertominen on aina luottamuksen osoitus. Jos ihminen on luottamuksen arvoinen, hänelle voi kertoa. Usein ihmisiä lähentää se, että he kertovat toisilleen luottamuksellisia asioita. Ja parisuhde saisi tietysti olla läheinen, luottamuksellinen ja erikoinen suhde. Aina se ei sitä heti ole, tai ei ole enää.
Ryhmissä voi toki käydä pariskunta yhdessä tai erikseen, miten haluavat. Luulisin itse, että pariskuntaa lähentää entisestään se, että he tietävät toistensa lapsuuden ja menneen elämän kipeät kokemukset. Silloin on helpompi oppia ymmärtämään toisen outoja tapoja. Jos vaikka lapsuusperheessä ruoka oli ainoa rakkauden osoitus, on se aikusenakin tärkeää. Tai jos koskaan ei kiitelty tai halattu, niin se taito on opeteltava alkeista asti. Ja kun toista ei koskaan voi muuttaa, on hyvä jos oppii edes ymmärtämään, ja hiljaisesti sietämään. Kiitoksella voi rohkaista muutosta, mutta moittimalla vain ajaa toisen puolustusasemiin ja karkottaa kauemmaksi.
Ryhmässä voi oppia päästämään tunteitaan ulos, ja puhumaan niistä, ja sellainen oppi tekee kyllä parisuhteellekin hyvää.
Hyväksikäyttämisestä oma kokemukseni on sellainen, että kun minä itse olen parantunut vähän, ja oppinut itse tajuamaan omat kipeät kohtani, en enää suostu kenenkään käytettäväksi. Silloin kun en itse älynnyt, miksi käyttäydyin mitenkin, vaan toistin lapsuudessa opittuja hölmöjä malleja, olin helppo uhri hyväksi käyttämiselle. Halusin niin kovasti miellyttää ja välttää eripuraa, että oma hyvinvointini jäi jalkoihin.
Parisuhde voi helposti ottaa kummallisia muotoja, joita kumpikaan ei ole halunnut. Voi tulla kilpailua, kateutta, omistushalua. Ja tavoitteena on kuitenkin turvallinen suhde rakkaan ystävän kanssa, johon voi sitoutua loppuiäkseen.
Itse olen niin yksinkertainen, että tarvitsen jatkuvasti muistutuksia elämääni. Peilissäni lukee lapulla aal-tavoitteita: tyyneys, rohkeus, rauha, vapaus, ilo, rakkaus. Näitä minä haluan tavoitella elämääni. Toinen muistutuspaikka on jääkaapin ovi. Siinä on kauppalista, mutta myös on rakkaiden valokuvia, ja lehdistä leikeltyjä viisauksia. J. Karjalainen sanoo, että hyvä fiilis on luovuuden korkein muoto. Leppoisa rentous, siinä hyvä tavoite minulle.
Kaunista kesää Toholammille!
Liisa
vesiheina
 
Viestit: 464
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 17:49
Paikkakunta: Joensuu


Paluu Kysymyksiä AAL:stä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron