Ryhmäomatunnosta?

[Niukka]

Olen miettinyt paljon ryhmään liittyviä asioita. Mitä olette mieltä ryhmäomastatunnosta? Toteutuuko se teidän ryhmissä vai äänestättekö paljon, jotta saatte päätökset tehtyä? Minulla on jotenkin sellainen olo, että ryhmäomatunnossa on vaan kyse siitä, että ns. vahvat persoonat saavat mukautujat omalle puolelleen keskustelun avulla...

[vesiheina]

Suomen AAL:ssä on ollut perinteenä, että me emme äänestä. Ryhmäomatuntoa haetaan pitämällä lyhyitä mielipidekierroksia, eli antamalla jokaiselle aikaa minuutin, kertoa mitä mieltä asiasta on. Sitten voidaan keskustella hetki. Jos kannat edelleen poikkeavat voimakkaasti toisistaan, eikä kukaan voi muovata yhteistä esitystä, joka sisältäisi kaikille mieluisia puolia, pidetään tauko.
Sitten otetaan uusi minuutin kierros kaikille ja mietitään. Voiko kukaan keksiä esitystä, johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä? Jos sovintoesitystä ei löydy, emme ilmeisesti ole valmiita päättämään asiasta. Se jätetään hautumaan. Yhtenäisyyspalaverissa, eli nykyisessä valtuustokokouksessa tehtiin näin. Joskus se tuntui hitaalta, ja kärsimättömiä koeteltiin.
Näin tehtiin aina ennen. Yhtenäisyys oli tärkeämpää kuin "tehokkuus". Tämä oli minulle uutena vaikea oppia. AAL on aivan erilainen kuin mikään tavallinen yhdistys. AAL:ssä kaikki ovat samanarvoisia. Ketään ei äänestetä nurin, vaan kaikki ovat aal:ssä samalla puolella. Yritämme kaikki edistää aal-asiaa, me vain näemme kukin asiat omalla tavallamme. Tällainen hidas, toisia kunnioittava päätöksenteko auttaa meitä oppimaan kuuntelemista ja erilaisuuden sietämistä. Opimme, etteivät toisten erilaiset näkemykset ole hyökkäyksiä meitä kohtaan. Voimme myös huomata, että monissa asioissa löytyy yhteinen sävel, kun sitä vähän aikaa kuullostellaan.